Onpa siitä jo aikaa vierähtänyt kun viimeksi olen kirjoittanut! Elämä on yhtä "lentoa" koko ajan. Kun yhden "projektin" saa valmiiksi, niin jo jotain uutta on odottamassa. Syksy on meillä synttäreiden aikaa, joulu siihen sitten, vuosi vaihtui.. No, nyt taitaa vähän elämä rauhoittua ja ainakin lupaan näin vuoden alussa että kevään otan rennommin, itsellekin vähän aikaa ja hengähdystaukoa, kun tiedän jo että rankka kesä on tulossa, mutta siitä sitten myöhemmin.

"Ajatustyötä" blogin kirjoittamisen suhteen olen kyllä nyt tauon aikana tehnyt. Alussa ajattelin että kirjoitan Janin elämästä järjestyksessä alusta alkaen. Mutta sitten tajusin, että sillä tavalla se on varmasti paljon hankalampaa, eikä kaikesta niin tärkeitä asioita edes muistakaan juuri silloin kun niistä kirjoittaa. Jotkut ajat menneisyydestä ovat yhtenä "puurona" päässäni; Jani on pitänyt minut vauhdissa, siihen isommat lapset, muu arjen pyöritys, niin tuloksena on sitten välillä aika väsynyt äiti. Joten ajattelin jatkossa kirjoittaa asia kerrallaan ja taidanpa aloittaa Janin vilkaudesta kun se kuitenkin meidän tapauksessa varmasti on se eniten huolta, vaaratilanteita ja väsymystä aiheuttanut asia näiden vuosien mittaan. Ja kirjoitanpa sitten siitä aiheesta ja jos se sitten johtaa johonkin toiseen asiaan, niin annan mennä vaan.

Jos jollain lukijallani on jotain kysyttävää, niin rohkeasti vain kysymyksiä siihen kommentointi-kohtaan, vastaan heti kuin ehdin. Ja jos jostain kirjoitan epäselvästi ja jää joku asia mietityttämään, niin vastaan erittäin mielelläni. Omasta elämästä/tilanteesta kun kirjoittaa, niin varmasti on sille aika "sokea", eikä ehkä osaa kirjoittaa kaikesta ymmärrettävästi.